Akateeminen seminaari on yksi Ropeconin tämän vuoden uusista ohjelmanumeroista. Kyseessä on yleisölle avoin akateeminen seminaari, jossa tutkijat esittelevät pelitutkimuksen uusimpia tutkimustuloksia. Aiheita ei ole rajattu pelkästään roolipeleihin, vaan tavoitteena on saada esityksiä, jotka käsittelevät muitakin Ropeconissa esillä olevia pelityyppejä, kuten lauta-, miniatyyri- ja korttipelejä. Seminaarin teema “Intersection in Games” on yksi tulkinta Ropeconin tämän vuoden “elämä ja yhteisö” -teemasta.

Tapahtuma järjestetään nyt ensimmäisen kerran, mutta tavoitteena on tehdä siitä vakituinen osa Ropeconia, samaan tapaan kuin akateeminen ohjelma on vakiintunut osa esimerkiksi Finnconia tai Worldconia. Seminaari tarjoaa Ropeconin kävijöille mahdollisuuden tutustua pelitutkimuksen ajankohtaisiin ilmiöihin, keskusteluun pelitutkijoiden kanssa sekä tehdä pelitutkimusta tutuksi myös akateemisen maailman ulkopuolella. Läpinäkyvyys ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat tärkeitä tieteentekemisen periaatteita, ja jalkautuminen Ropeconiin tarjoaa siihen oivan mahdollisuuden. Usein pelitutkimuksessa käsiteltävät teemat ovat niitä samoja jotka herättävät keskustelua myös peliharrastajien keskuudessa. Suuri osa tutkijoista on aktiivisia peliharrastajia itsekin.

Ohjelman varsinainen sisältö rakentuu tutkijoiden puheenvuorojen varaan. Esitykset sinänsä eivät eroa suuresti muusta puheohjelmasta. Ensin tutkijat kertovat tutkimuksensa aiheesta oman puheenvuoronsa aikana, ja sen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus esittää siihen liittyviä kysymyksiä. Esiintyjät valitaan tieteellisen vertaisarvioinnin kautta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että halukkaat esiintyjät lähettävät esitelmöintikutsun puitteissa tiivistelmän tutkimuksestaan tapahtuman järjestäjille, ja näistä tapahtuman järjestämiseen osallistuvat tutkijat valitsevat tieteellisesti lupaavimmat ja seminaarin teemaan parhaiten sopivat esitykset tapahtumaan. Tästä johtuen ohjelman tarkka sisältö muotoutuu sen perusteella minkälaisia ehdotuksia tutkijat järjestäjille lähettävät.

Seminaarin ohjelma alkaa poikkeuksellisesti jo aamulla perjantaina 27.7.2018 Muilta osin Ropeconin ovet aukeavat kello 15. Ohjelmaa pääsee seuraamaan ostamalla ennakkolipun 1.7.2018 mennessä koodilla ‘Akateeminen ohjelma’. Lisätietoja saat tapahtuman verkkosivuilta.

Mitä pelitutkimus on?

Pelitutkimus on tieteenala, jossa pelejä tarkastellaan peleinä, eikä pelkästään osana jotakin muuta ilmiötä, tai vaikkapa vain tarinoina, elokuvina, sosiaalisina tilanteina tai simulaatioina. Ne nähdään itsessään arvokkaina sen sijaan, että ne toimisivat keinona jonkin muun asian tutkimiselle, tai merkittävinä vain jos ne esimerkiksi toimivat oppimisen välineinä tai tehostavat jotain muuta toimintaa. Pelitutkimuksessa pyritään ymmärtämään kaiken tyyppisen pelaamisen historiaa, niihin liittyvää ja niitä ympäröivää pelikulttuuria, erilaisia pelaamisen tapoja, pelitapahtumaa itsessään sekä pelisuunnittelua. Tutkimuksissa voidaan tarkastella vaikkapa sitä miksi ihmiset pelaavat tietynlaisia pelejä, millaista on erilaisissa pelitilanteissa ilmenevä sosiaalinen vuorovaikutus, miten pelit vaikuttavat ympäröivään yhteiskuntaan tai mitä erilaisissa pelaajayhteisöissä tapahtuu. Suomessa pelitutkimusta tehdään ainakin Aalto, Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Tutkimusprojekteissa on yhteistyökumppaneina joskus myös nimekkäitä peliyrityksiä, ja tutkijat saattavat työskennellä pelien parissa myös akateemisen maailman ulkopuolella. Tutkimus on siis vuorovaikutuksessa myös peliteollisuuden kanssa.

Omana tieteenalanaan pelitutkimus on varsin nuori verrattuna moneen vakiintuneempaan tieteenalaan. Yleensä sen katsotaan syntyneen 2000-luvun alkupuolella digitaalisista peleistä kiinnostuneiden tutkijoiden aktiivisen verkostoitumisen, ja esimerkiksi Game Studies verkkolehden (2001) ja pelitutkimusjärjestö DiGRA:n (2003) perustamisen myötä. Pelien, ja niitä lähellä olevan leikin, tutkimuksen juuret ulottuvat kuitenkin kauas historiaan. Esimerkiksi Stewart Culin julkaisi Pohjois-amerikan intiaanien pelejä käsitteleviä tutkielmiaan jo vuonna 1907. Jonkinlaisena pelitutkimuksen isoisänä pidetyn hollantilaisen historioitsija Johan Huizingan leikin roolia yhteiskunnassa käsittelevä Homo Ludens (1938/1950) on sekin julkaistu ensi kerran jo 80 vuotta sitten. Pelejä on tutkittu useiden tieteenalojen, esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen, sosiologian, historian, antropologian, arkeologian ja psykologian piirissä.

Akateeminen kiinnostus digitaalisia pelejä kohtaan alkoi kasvaa 1980-luvulla, vaikka yksittäisiä tutkimuksia löytyy jo 1950-luvulta lähtien. Shakin tyyppiset klassiset lautapelit ovat kiinnostaneet eri alojen tutkijoita läpi historian, ja viime vuosina ovat pelitutkijat alkaneet kiinnostua enenevissä määrin myös modernien lautapelien ja niitä ympäröivän kulttuurin tutkimuksesta. Kansainvälistä roolipelitutkimusta, joka tarkastelee pelitutkimuksen teemoja roolipelien näkökulmasta, on puolestaan tehty yhtä pitkään kuin Suomessa on ollut roolipelaamista, eli 1970-luvun lopulta.

Mikäli tarkempi syventyminen pelitutkimukseen kiinnostaa, verkossa on saatavilla useita avoimia lähteitä. Pelitutkimuksen vuosikirja on Suomen pelitutkimuksen seuran vuosittain julkaisema katsaus suomalaisen pelitutkimuksen viimeisiin tuulahduksiin. Englanniksi pelitutkimukseen voi perehtyä esimerkiksi International Journal of Role-playing, Game Studies tai Analog Game Studies -verkkojulkaisuista tai tutustumalla DiGRA:n digitaaliseen kirjastoon.

Ville Kankainen
Kiitokset: Jaakko Stenros

Puhujaksi seminaariin?

Ropecon kutsuu sinut mukaan dialogiin pelien nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tervetulleita ovat niin aloittelevat tutkijat ja tohtoriopiskelijat kuin kokeneemmatkin tutkijat. Lue esitelmöintikutsu ja ilmoittaudu 18.4.2018 mennessä: academic.program@ropecon.fi.

Katso lisätiedot tapahtuman verkkosivuilta »

Lähteet

Culin, Stewart (1907). 24th Annual Report of the Bureau of American Ethnology: Games of North American Indians. Washington DC: US Government Printing Office

Huizinga, Johan (1950). Homo Ludens: A Study of the Play-element in Culture. Boston: Beacon (ilm. alun perin 1938).

Sotamaa, Olli (2009). Suomalaisen pelitutkimuksen monet alut. Teoksessa: Pelitutkimuksen vuosikirja 2009, s. 100–105. Toim. Jaakko Suominen et al. Tampereen yliopisto. Saatavilla verkossa: http://www.pelitutkimus.fi/wp-content/uploads/2009/08/ptvk2009-09.pdf