Moni muistaa Sen Ensimmäisen Bofferinsa. Sen rakennelman joka taisi olla vähän liian painava, ehkä hassusti teipattu, ja joka saattaa vielä löytyä mummon varastosta. Itse rakensin omani sen jälkeen kun tutustuin lajiin Traconissa. Boffauspiste ja ensimmäinen bofferimiekka on useiden harrastustarinoiden alku. Joskus se tie vie harrastamaan tätä lajia, toisinaan se voi johtaa odottamattomille larppaus-, elävöitys- tai roolipelausreiteille. Ensimmäinen askel kuitenkin on usealle tuttu.
Boffauspiste löytyy varsinkin kesällä usealta coninurmelta, mutta näkyy myös talviconeissa sisätiloissa liikunnallisena ja hikisenä pisteenä, johon voi pysähtyä hetkeksi tai useammaksi. Viime vuosina Ropecon on kasvanut hirvittävän suureksi, ja sen mukana myös Ropeconin boffaus on laajentunut. Dipolin ruohokentiltä on menty erilaisiin boffaustiloihin ympäri Messukeskusta. Muokkautuvalla Ropeconin boffauksella onkin ollut varsinkin koronan jälkeen yksi selkeä trendi: sen suosio nousee.
Eikä ihme. Boffaus on harvinainen laji siinä että se sopii melkeinpä kaikille. Siinä on harvemmin kyse siitä, että jotain pitäisi osata tai että sinun pitäisi olla paras. Tärkeintä on pitää hauskaa, turvallisesti. Yhdessä tekeminen ja omakätinen rakentelu tekevät lajista saavutettavan. Jos boffaaja itse kaipaa kehittymisasteita tai parhaudesta kilpailua, sitä tarjotaan. Näillä palasilla syntyy myös Ropeconin boffauspiste. Sinun ei tarvitse etukäteen tietää eikä osata mitään päästäksesi alkuun ja hypätäksesi mukaan pitämään hauskaa. Ohjeet käydään läpi jokaisen ensikertalaisen kanssa sekä kerrataan tarpeen mukaan. Perheen pienimmille löytyy lastenboffausta, jossa lapset omien huoltajiensa valvomana pääsevät turvallisesti harrastamaan. Kevyesti taisteleville nuorille ja aikuisille on oma taistelukenttä jossa on mahdollista kaksintaistella ilman ryhmäpainetta. Omia rajoja voi sitten kokeilla ryhmätaisteluissa tai turnauksissa.
Kevät etenee ja muuttuu pian kesäksi ja alkaa olla aika suunnitella coniviikon tekemiset, menot ja ilmoittautumiset. Boffaustahan on tarjolla koko viikonlopun ja aina kun piste on auki sinne voi pujahtaa, vaikkapa luentojen välissä tai odotellessa seuraavan roolipelin alkua. Ohjelmasta boffauksen osilta löytyy myös työpajaa ja aiemmin mainittua turnausta. Niitä kalenteroivan henkilön kannattaakin olla valppaana, sillä ilmoittautumisen auettua paja- ja turnauspaikat täyttyvät nopeasti.
Boffauksen aloittaminen harrastamisena saattaa mietityttää jo etukäteen, ehkä jälkikäteenkin. Mitenköhän sitä pääsisi harrastamaan lisää? Yksi tapa päästä alkuun on käydä pajassa tekemässä itselleen Se Ensimmäinen Bofferimiekka ja mennä kaverin kanssa pehmomiekkailemaan vaikka lähikentälle! Legendanhan kertoo että niin myös harrastus alunperinkin syntyi, ystävien kesken metsässä mätkytellen. Nykyään voi kuitenkin myös mennä ympäri Suomea järjestettäviin boffaustreeneihin. Lajin treenejä on yhteistoimin kerätty löydettäväksi Suomen Pehmomiekkailuliiton boffaus.fi sivustolle. Paikalliset toimijat ja liitto järjestävät myös erilaisia treenejä, leirejä ja tapahtumia, joissa pääsee haastamaan itseään ja toinen toistaan. Pienimmille löytyy Minihuuto, isommille Sotahuuto, pohjoisesta Hiidenkirnu, Vihtijärveltä Vainotapahtumat, Surkeejärveltä fantastinen Todellisuuden Rajamailla ja boffausvuoden kruunaa Summit turnauksineen. Monien tapahtumien kirjo kertoo monenkirjavasta harrastajakunnasta, joiden alkuperä löytyy tutuista roolipelaus- ja conipiireistä.
Jos boffaus sopii melkein kaikille, niin kenelle se sitten on tarkoitettu?
Sopiiko se lapsille? Ehdottomasti.
Sopiiko se nuorille? Voi kyllä.
Sopiiko se aikuisille? Todellakin.
Entäpä aikuisille aikuisille? Kyllä vain!
Sitten se iso kysymys: sopiiko laji sinulle? Se selviää vasta kun astut tälle tielle. Tervetuloa Ropeconin boffauspisteelle kokeilemaan!